Opetusalan eettinen neuvottelukunta katsoo, että peruskoulussa tulee lain kirjaimen ja hengen mukaisesti pitää kiinni opetuksen ja siihen liittyvien välineiden maksuttomuudesta. Peruskoulussa tulee vallita taloudellinen tasa-arvo oppilaiden kesken sekä yksittäisen koulun sisällä että eri koulujen välillä.
Kouluissa on kuitenkin yleisesti kerätty rahaa mm. luokkaretkiin, leirikouluihin, ulkoilupäiviin sekä elokuva- ja teatterinäytäntöihin. Rahankeruuta on perusteltu koulujen määrärahojen niukkuudella. On myös katsottu, että yhteiset tempaukset vahvistavat koulun yhteisöllisyyttä ja vanhempien osallistumista sekä edistävät oppilaiden yritteliäisyyttä ja taloudellista ajattelua.
Rahankeruuta on toisaalta pidetty eettisesti arveluttavana, koska sen on arveltu heikentävän oppilaiden ja koulujen keskinäistä tasa-arvoa. Rahankeräys voi lisäksi myös korostaa liiaksi kaupallisia arvoja.
Opetusalan eettisen neuvottelukunnan mielestä koulujen edellytyksiä järjestää leirikoulujen, retkien ja kulttuuritapahtumiin suuntautuvien vierailujen kaltaista ohjelmaa ilman ulkoista rahoitusta olisi vahvistettava. Samoihin perusteisiin vedoten kuntia tulisi myös velvoittaa huolehtimaan siitä, että peruskoulujen oppilailla olisi tasaveroisesti ja maksutta käytössään monipuoliset välineet liikunnan ja musiikin opiskeluun. Yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta ja oma-aloitteisuutta tulee ensisijaisesti edistää sellaisilla käytänteillä, joihin ei liity rahankeräystä ja taloudellista palkitsemista.
Kohtuullinen rahankeruu voidaan eettisen neuvottelukunnan mielestä hyväksyä, mutta periaatteista tulee yksityiskohtaisesti sopia eivätkä ne saa vaarantaa taloudellista tasa-arvoa. Lähtökohtana tulee normaalisti olla se, että kerätty raha jaetaan tasan kaikkien niiden oppilaiden kesken, joille tavoitteena oleva toiminta on tarkoitettu. Keräystuottoa ei tule yleensä kohdistaa oppilaskohtaisesti kerättyjen summien perusteella vaan noudattaa talkoopohjaista tasajakoa. Osallistuminen keräystoimintaan tulee olla vapaaehtoista ja vastaavasti osallistuminen keräystuotoilla rahoitettuun toimintaan tulee yleensä olla mahdollista keräykseen osallistumisesta riippumatta.
Joskus voi olla perusteltua kannustaa oppilaita ahkeruuteen keräystoiminnassa yksilöllisesti kohdistettujen palkkioiden avulla. Tällöin on huolehdittava siitä, että kaikilla oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua keräykseen. Sellaisia tilanteita ei saa päästää syntymään, jossa palkittavan keräystoiminnan tuloksellisuus on riippuvaista oppilaan ja hänen vanhempiensa taloudellisesta asemasta tai vastaavista toimintaedellytyksistä.
Oppilaiden koulunkäyntiin liittyvä taloudellinen tasa-arvo on turvattava, vaikka periaate voi joskus johtaa vapaamatkustamisen ongelmaan. On syytä muistaa, että oppilaita voidaan kannustaa aktiivisuuteen ja vastuunkantoon myös muilla keinoin kuin yksilökohtaisesti rahallisesti palkitsemalla.
Opetusalan eettinen neuvottelukunta kiinnittää huomiota siihen, että koulut voivat olla eriarvoisessa asemassa, vaikka koulun sisällä tasa-arvo toteutuisi. Vähävaraisten alueiden ja syrjäseutujen koulujen edellytykset järjestää keräyksiä voivat olla muita huonommat. Rahankeräystoiminnan järjestämisessä tulee olla pidättyväinen jo tästäkin syystä.
Keräystä järjestettäessä on sovittava rahan säilytyksen ja käsittelyn periaatteista siten, että väärinkäytökset estetään. Vanhemmilla tulee olla vastuu tästä ja muista keräyksiin liittyvistä asioista (luvat, tekijänoikeudet, verotusjärjestelyt, järjestyksenpito). Sponsorirahan hankkimisen ja yritysyhteistyön periaatteista on erikseen sovittava. Keräyksiin osallistuvien oppilaiden turvallisuus on varmistettava. Erikseen voidaan tarvittaessa myös sopia siitä, millä edellytyksin oppilaan keräämä tai tallettama raha voidaan palauttaa (mm. siirtyminen toiseen kouluun, muutokset perhetilanteessa). Talkootoiminnan tuottoa ei siihen osallistuneelle yleensä tule palauttaa, mutta henkilökohtaisesti kerätyn rahan osalta tätä voidaan erikoistapauksissa harkita.
